Tavoitteeni kirjoittajana

Keho

Olen teoksissani tutkinut ihmisen suhdetta sekä omaan kehoonsa että toiseen kehoon tai tilaan.

Etsin jatkuvasti uusia tapoja sanoittaa sanatonta – ruumiillista kokemusta todellisuudesta, mielen suhteesta ruumiiseen ja myös vallankäytöstä, jota kehollisuuteen liittyy. Avaan ovia sukupuolten välille ja kuvaan paitsi sitä, mikä meitä biologisina olentoina yhdistää myös maailmoja, josta erilaisilla kehollisuuksilla ei välttämättä ole mitään kokemusta tai käsitystä.

Mieli

Kirjoittaminen on mielen kanssa työskentelemistä – mielen työstämistä siten, että kirjoittaminen mahdollistuu. Olen rakentanut elämäni tukemaan kirjoittamista, ja olen löytänyt tärkeitä reittejä erityisesti buddhalaisuudesta sekä sisäisestä kamppailulajista yiquanista, jota olen harjoittanut yli 10 vuotta. Otteeni on on hidas ja hiljainen; yritän louhia esiin asioita monen, monen kerroksen alta.

Long poem

Olen vuosien mittaan kehittänyt omaa long poem -kirjoittamismetodiani. Kirjoitan runoteoksia, jotka ovat kokonaan yhtä runoa, jota sivujen kääntäminen rytmittää. Teoksista ei voi irrottaa yksittäisiä runoja. Usein kirjoittamismetodini sisältää myös proosamaista ilmaisua ja esseen rakenteita. Myös lastenrunoteokseni ovat pitkiä runotarinoita.

Pelottomuus

Olen jatkuvasti rohkea ja etsin kirjailijuuteni rajoja – mikä kaikki on mahdollista, kun löydän itselleni toimivat työskentelyn muodot. Olen haastanut itseni jokaisella teoksellani, enkä päästä itseäni helpolla.

Olen yrittänyt kirja kirjalta löytää rehellisemmän tavan kirjoittaa. Minulle rehellisyys on joskus merkinnyt tietynlaista ravisuttamista: näin rehellinen ja haavoittuva uskallan olla. Olen kuitenkin urani edetessä ymmärtänyt, että ravistelu ei ole tarpeen. Mikäli tutkin pelottomasti omaa ihmisyyden kokemustani, se koskettaa myös lukijaa, sillä pintakerrosten alla ihmisyys on usein hyvin samankaltaista.

Tavoitteeni on löytää tämä yhteinen, kaltainen. Yritän kirjoittaessani työstää itseäni niin, että pääsisin vapaaksi naamioistani. Tuon tutkimusretkiltäni mukanani uudenlaista runokieltä ja olemassaolon tapoja.

Minulle hitaus on tärkeä arvo jo sinällään. Hidas etsiminen on arvokasta. Kaiken ei tarvitse olla näyttävää ja dramaattista.

Teokset

Neljässä ensimmäisessä runoteoksessani tutkin ihmisen toimintaa ääriolosuhteissa. Esikoisteokseni Läpilyöntikipu kertoo katoamisesta, kuolemasta ja sen hyväksymisestä. Grand plié vie ihmisen ruumiin äärimmilleen klassisen baletin treeneissä. Kolme käsittelee elämän ääriä sekä rajallisessa ruumiissa että rajallisella planeetalla ja Vaarallisen eläimen tilanteessa kiivetään vuorille, kuolemanvyöhykkeelle. Sain Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon Grand plié -kirjasta, ja Vaarallisen eläimen tilanne oli Vuoden urheilukirja -kilpailun finalisti.

Niiden jälkeen käänsin sekä ajatusta että kieltä uuteen suuntaan, ja löysin ihmisyyden ydintä tyhjyydestä, toivosta ja radikaalin rehellisestä tavasta kohdata itse ja maailma. Viidennen teokseni (lepatus pilke) kantavana voimana onkin toivon tunne ja kokemus. Teos ilmestyi keväällä 2025 Enostonen kustantamana.

Vuoteen 2025 mahtui myös Kunnes minua ei jää (Käsite-Kirjat) – runon ja proosan hybridi kamppailulajien harjoittamisesta. Minulle se on kehon ja mielen kamppailukirja, joka dokumentoi ei-niin-helppoa siirtymää suorituskeskeisestä tavasta liikkua kohti kehollista läsnäoloa.

Seuraavaksi tulossa on runoja identiteetin rakennuspalikoista, kuten rakkauksista ja ympäristöistä, sekä omaelämäkerrallisen muistin rajoista. Warelia julkaisi kirjan Sinä rakastat minua, sinun täytyy kesäkuussa 2026.

Lastenrunotarinani (2017-2020) sijoittuvat avaruuteen ja puutarhaan. Kaikissa kolmessa teoksessa ydinteemana on uteliaisuus ja kiltteys radikaalina tapana suhtautua toisiin eläviin olentoihin.