Mistä aiheet tulevat?

Tänään huomasin jälleen uppoutuneeni yhteen aihepiiriin niin, että luen siitä, lainaan kirjoja siitä, ostan kirjoja, katselen dokumentteja ja niin edelleen. Tulin sitten ajatelleksi: eikö tämä ole asia, josta voisin haluta kirjoittaa?

… ja ymmärsin, että näinhän se on mennyt joka kerta. Aina ensin uppoudun, ja sitten huomaan uppoutuneeni, ja sitten tulee tunne, että tästä haluan kirjoittaa. Sitten uppoudun lisää, ja kirjoittamisen pakko kasvaa.

En siis tiedä, olenko koskaan varsinaisesti valinnut aiheita, joista kirjoitan. Ne ovat paremminkin valinneet minut. Ja niin sen lienee oltava, sillä saman tekstin ja aihepiirin parissa on jaksettava puurtaa vuosia.

Kun kirjoitin Läpilyöntikipua, muistan ajatelleeni, että 1970-luvulla syntynyt hollantilainen performanssitaiteilija on niin kaukana kenenkään arkitodellisuudesta, ettei ketään voi kiinnostaa lukea käsikirjoitustani. Mutta siitä tuli ensimmäinen julkaistu kirjani. Se johdatti minut balettiin (sillä kirjoitin Läpilyöntikipuun taiteilijoiden kuolemasta ja sitä sivuten Kevätuhri-baletista) ja niin syntyi Grand plié.

Vietettyäni niin pitkään ihmisvartalon sisäpuolisessa kokemuksessa, kurottelin ulkopuolelle. Minua vetivät puoleensa avaruus ja tilat. Kirjoitin Kolmen. Kolmen lähestyessä valmistumistaan muistan puhuneeni kaikille tapaamilleni ihmisille snookerista, ja minulle todettiinkin että siitähän sinun pitäisi kirjoittaa. Olin jo kirjoittamassa. Luin lehtiartikkelin golfin sääntöuudistuksesta, innostuin golfin säännöistä, ostin sääntökirjan ja luin sitä uudelleen ja uudelleen. Golfista ja snookerista tuli Vaarallisen eläimen tilanne.

Sen jälkeen huomasin lukevani paljon kuolemanrajakokemuksista. Se oli seurausta Vaarallisesta eläimestä sikäli, että kirjoitin kirjaan paljon runoja vuorilla kuolemisesta. Kuolemisen hetki ja hetket sen jälkeen jäivät seuraamaan minua, ja niistä olen kirjoittanut teosta, jonka Enostone julkaisee tämän vuoden syksyllä.

Seuraava on jo kirjoittumassa. En halua kertoa vielä, mistä, mutta aika vahvasti olen sen kanssa jo matolla painimassa.