Olen kirjoittanut uutta ja miettinyt, millä keinoin olen etsinyt rytmejä runoihini vuosien mittaan.
Tavallisella tavalla: musiikista. Joskus olen kuunnellut taustalla puhepainotteisia ohjelmia ja saanut niistä puherytmiä. Olen istunut kahviloissa kirjoittamassa. Niissä puheensorinan lisäksi kuuluu astioiden ja askelten rytmit (mutta inhoan taustamusiikkia, jota en itse valitse; se häiritsee yleensä niin paljon että se tekee kirjoittamisen mahdottomaksi). Stand up on myös yksi lemppareistani, koska se on lähellä runoa: sanatarkkaa kirjoittamista, jossa rytmi on kaiken avain.
Viime aikoina olen nauttinut erityisesti nyrkkeilyn katselemisesta. Ajoitusta, energiaa, etäisyyttä: rytmiä.
Leave a comment