Kolikon kaksi puolta: lepatus pilke ja Sinä rakastat minua, sinun täytyy

Kirjoitin teokseni lepatus pilke (Enostone 2025) ja Sinä rakastat minua, sinun täytyy (Warelia 2026) eräänlaiseksi sisaruspariksi; ne lähtevät samasta pisteestä eri suuntiin ja päätyvät olemaan aivan omanlaisiaan. Ne ovat itsenäisiä teoksia, mutta haluan silti kertoa vähän siitä, mitä olen tehnyt/ajatellut.

Siinä missä lepatus pilke katsoo ihmisen iholta sisäänpäin ja pohtii tosi paljon filosofisia kysymyksiä ja kehon tuntemuksia, Sinä rakastat minua, sinun täytyy katsoo ulospäin – se koskettaa muita ihmisiä, koskettaa maailmaa, on fyysisesti läsnä. Kun lepatus kysyy, mitäs tämä kuoleminen on, Sinä rakastat kysyy, mitäs tämä eläminen on.

Mitä on minuus sillä hetkellä (ja sen jälkeen) kun ihminen kuolee, kysyn toisessa teoksessa. Tai toisaalta mitä on minuus sillä hetkellä kun ihminen syntyy, kysyn toisessa. Miten minuus rakentuu? Minkä verran meistä on olemassa syntymän vs. kuoleman hetkellä?

Toinen teos irtoaa maailmasta, toinen tulee vahvasti maailmaa kohti.

Toinen puhuu paljon, toinen vähän.

Nimetkin, varsin erilaiset keskenään, ovat samaa tarinaa; toinen on syntyjän vaatimus (Sinä rakastat minua, sinun täytyy, koska muuten en pysy elossa), toinen on kuolevan vapaus (elämästä on jäljellä vain lepatus pilke). (Nimille on monia muitakin selityksiä, enkä halua niitä tyhjiin selittääkään, mutta nämä ovat yksi mahdollisuus.)

Olen asetellut teoksiin samankaltaisia asioita ja viittauksia; esimerkiksi kun lepatuksessa laitetaan kengät täyteen soraa ja hypätään (rakkauden kuva; hyppy tuntemattomaan, joka voi sattua), Sinä rakastat päättyy näihin samoihin teräviin kiviin. Tällaiset jutut ovat enimmäkseen itselleni siellä; toki ne rikastavat kokonaisuutta, mutten odota että kukaan varsinaisesti bongailisi yhteyksiä ihan tällä tasolla.

Kirjoitin näitä siis eräänlaiseksi kokonaisteokseksi. Kirjat päätyivät tulemaan julki eri kustantamoista ja eri vuosina, mikä on ihan hyvä, koska ne ovat toisistaan riippumattomia. Silti: jos hämmennyt toisen vähäsanaisuudesta vilkaise toisen runsaampaa ilmaisua (tai päinvastoin), voi olla että jotakin avautuu.