Terveisiä Turun kirjamessuilta! Sain viettää varsin aktiivisen viikonlopun; messuilla Käsite-Kirjojen Sami Liuhto keskusteli Kunnes minua ei jää -kirjasta kanssani ja sen päälle (noin kahden minuutin siirtymäajalla yleisön edestä toisen eteen) esitin runoja lepatus pilkkeestä. Lisäksi luin Kunnes minua ei jää -kirjaa Bar Ö:n runoklubilla. Omien teosteni lisäksi sain kunnian olla mukana kun Runo-Kaarina-voittaja Annimaria Laukola-Lehtosen…

Pidin Pispalan kirjastossa Kunnes minua ei jää -julkkareiden yhteydessä 2.9. pienen puheen kymmenestä vuodestani kirjailijana. Se oli suunnilleen tällainen: * Yritän kertoa teille miltä on tuntunut kirjoittaa kymmenen vuotta, ei en ole kirjoittanut kymmentä vuotta olen kirjoittanut 30 vuotta. Olen kertonut monessa yhteydessä kuinka löysin 15-vuotiaana Kai Niemisen runokirjat Äetsän kirjastosta ja mieleni avartui: on…

Olen poistanut Youtubesta liki kaikki runovideoni, ja jonkin aikaa niitä ei ollut missään, mutta nyt! Perustin MakerTube-kanavan, jolle laittelen vähin erin vanhoja ja uusia runo- ja säevideoita. Tällä hetkellä sieltä löytyy videoita joilla luen Kunnes minua ei jää -teosta sekä säevideoita lepatus pilkkeestä. (Joudut avaamaan otsikosta tämän postauksen kokonaan, jotta linkki toimii.) Kanava on täällä.

Olen tänä kesänä kirjoittanut Mäntän kuvataideviikkojen kokemuksellisen somekatalogin. Katalogi on ilmestynyt joka päivä kuvataideviikkojen instagramissa. Vielä on pari julkaisua tulossa, ja kaikki jo ilmestyneet ovat edelleen luettavissa.

Kunnes minua ei jää -kirjan julkkarit vietetään Pispalan kirjastossa (Pispalan valtatie 21, Tampere) tiistaina 2.9. klo 18. Nähdään siellä!

Kamppailulajiteokseni Kunnes minua ei jää (Käsite-Kirjat) on tullut painosta! Olen itselleni selittänyt että Kunnes minua ei jää on kehon ja mielen kamppailukirja, joka kertoo ei-niin-helposta siirtymästä suorittavasta liikkumisesta läsnäolevaan tapaan liikkua. Sen pohdinnat ylittävät lajirajat, vaikka se kietoutuukin oman yiquanin treenaamiseni – ja juoksemisen – ympärille. Tämä on kymmenvuotiskirjailijavuoteni, minkä kunniaksi myyn nyt jonkin aikaa…

Helsingin Sanomat julkaisi kritiikin lepatus pilkkeestä! Kirjan kirjoittaminen ja editointi oli jatkuvaa tasapainottelua sen kanssa että Verkossa otsikot muuttuvat, mutta nautin siitä, että vielä aamulla tämä asia oli nostettu otsikkoon asti: “Kornit vertauskuvat muuttuvat kullaksi Raisa Jäntin käsissä”. Niin, siihen on pyritty! Kritiikki on kaikkiaan hyvä ja teoksiani tunteva, olen otettu.

… ollut hetki, jolloin tiedän, että olen lykännyt niiden kivuliaimpien asioiden kirjoittamista ja nyt se on pakko tehdä? Muistan useita tällaisia hetkiä kirjailijuuteni ajalta. Nyt olen keskeneräisen runokässärin kanssa kohdassa, jossa täytyy myöntää, etten voi enää lykätä tätä. Heräsin tänä aamuna klo 5 mielessäni ajatus, josta on mentävä sisään. Huh huh.

Viides runoteokseni lepatus pilke on saatettu maailmaan viime viikolla vähän ex tempore -julkkareilla Helsingissä. Tampereelle on kyllä tulossa myös jotain kirjan tiimoilta, ilmoittelen kun tiedän missä & milloin. Kirja on tosi kaunis. Kannen kuvan on ottanut Susan August ja kannen teki Iiva Vilvas. Se tuntuu käsissä silkkiseltä ja on kevyt kuin hyönteinen. Kaikki tämä on…

Uusin runoteokseni lepatus pilke on tullut painosta. En ole vielä nähnyt kirjaa, mutta uskallan mainostaa. Sitä myy Enostone. Tämän kirjan kirjoittaminen oli erikoisella tavalla raskasta, pelottavaa, repivää ja toivottavasti myös kokoavaa. En tiedä. Nyt se on teidän.