Category: Uncategorized

Olen kutoskässärini kanssa vaiheessa, jossa käyn läpi sanoja, joita toistan. Jokaisessa runokäsikirjoituksessani olen toistanut muutamaa sanaa, mutta kaikissa eri – olisikin aika mielenkiintoista tutkia, mitä ja miksi. No, otin asian jokseenkin tosissani ja tein taulukon, johon keräsin eniten toistamiani sanoja ja sivunumerot, joilla sana toistuu. Tehokas työkalu! Mutta myös sokeuttava, sillä päivän taulukkoa tuijoteltuani aloin…

Kuudennen runoteokseni käsikirjoitus on ottanut askelia eteenpäin ja siirtynyt kasasta tekstejä joksikin mikä muistuttaa käsikirjoitusta. Samalla sain sille työnimen! Nimet ovat vaikeita, jopa työnimet. Minulta kysyttiin eilen, miten tämä vaihe tapahtuu; miten nipulle runoja löytyy järjestys. Kokemukseni mukaan tähän on kolme tapaa: 1) Levitän lattialle 150-300 runolappua ja hikoilen päiväkausia pinon kanssa etsien sanoja, yhteyksiä…

1) Läpilyöntikipu Olin kirjoittanut teoksen todella pitkälle ilman nimeä. Sillä ei ollut edes mitään työnimeä, se oli vain kässäri. Teos käsittelee performanssitaiteilija Bas Jan Aderin katoamista Atlantille kesken performanssin. Runoissa pohditaan katoamista ja kuolemaa ja niiden hyväksymistä (ja miten mahdotonta se hyväksyminen on). Olin ihan vailla nimeä kun olin jo lähettämässä kässäriä Runo-Kaarinaan (jonka se…

Uudelleenkirjoitan runoluonnoksia, lauseita, katkelmia, hahmotelmia. Tämä on hauska vaihe, tähän uppoaa. Tuntuu että saa jotakin valmista, jokin alkaa hitaasti muodostua. Samalla suuntia on vähän vähemmän. Teos alkaa vaatia asioita. Jotenkin sitä luulisi, että kirjoittaja voisi itse täysin kontrolloida sitä, mitä kirjoittaa, ja teos kuitenkin, heti alkumetreillä, haluaa päättää oman suuntansa. Ajattelin esimerkiksi että minusta on…

Rakennan tällä hetkellä kuudetta runoteostani (viides ilmestyy vielä tänä vuonna). Työn vaihe? Olen tulostanut satoja sivuja runoaihioita ja luonnoksia, leikellyt aaneloset pienemmäksi silpuksi (sitä on keskikokoinen laatikollinen), ja nyt järjestelen silppua kasoihin. Olen päättänyt pysytellä noin kahdeksassa pinossa. Lauseita ja runonpätkiä voisi jaotella loputtomasti. Voisin jakaa paperilappuja vaikka 20 pinoon. Mutta minulla on nyt kahdeksan…

Seuraava teokseni (viides tai jos lastenrunot lasketaan mukaan (ja miksei laskettaisi) kahdeksas) ilmestyy tänä vuonna, joten sen kanssa on viime kuukausina ollut enää viilailua. Sen ohessa olen keskittynyt täysillä jo seuraavan teoksen kirjoittamiseen. Missä vaiheessa olen? Olen täyttänyt kuusi muistikirjaa runoluonnoksilla ja viime päivät olen kirjoittanut muistikirjoja puhtaaksi koneella. Tänään aloin tulostaa tekstejä. Tajusin, että…

Olen viettänyt kevään lukien intensiivisesti syksyllä ilmestyvän teokseni käsikirjoitusta uudelleen ja uudelleen läpi. Teksti on jo tosi tuttu, mutta sen lukeminen on joka kerta erilaista. Hassua kyllä, joka kerta jossain kohdassa alkaa itkettää (mutta yleensä eri kohdissa ja eri syistä). Tuntuu vähän nololta itkettää itseään omilla runoillaan. Mistä kyynelissä on kyse? Usein koen jotakin liikutuksenkaltaista…

Millaisia ovat päivät runokäsikirjoitusta editoiden? Esimerkiksi tällaisia: Istuin aamupäivällä kaksi tuntia kahvilassa tulostettu käsikirjoitus edessäni, ja luin sen läpi tutkien jokaisen kohdan, joista voi poistaa sanoja tai joissa rytmi tökkii. Palasin kotiin, söin lounaan, ja istuin tietokoneelle tekemään merkitsemäni muutokset. Muutokset tehtyäni luin käsikirjoituksen ääneen ja aina kun huomasin rytmillisen hikan, pysähdyin korjaamaan sen. Korjausten…

Tänään huomasin jälleen uppoutuneeni yhteen aihepiiriin niin, että luen siitä, lainaan kirjoja siitä, ostan kirjoja, katselen dokumentteja ja niin edelleen. Tulin sitten ajatelleksi: eikö tämä ole asia, josta voisin haluta kirjoittaa? … ja ymmärsin, että näinhän se on mennyt joka kerta. Aina ensin uppoudun, ja sitten huomaan uppoutuneeni, ja sitten tulee tunne, että tästä haluan…

Viides runoteokseni, jota olen kirjoittanut viimeiset noin 2,5 vuotta (mistä teos alkaa? mihin se loppuu? nämä ovat suuria kysymyksiä) ilmestyy syksyllä 2024 Enostonen kustantamana. Odotan suurella ilolla sitä, että runot löytävät lukijansa. Siihen asti työ käsikirjoituksen kanssa jatkuu tiiviisti.